maanantai 31. joulukuuta 2012

Happy New Year

Toivotan hyvissä ajoin hyvää uutta vuotta rakkaille lukijoilleni, sillä mulla on täällä vielä valmistelut kesken iltaa varten. :)

Heräsin aamulla hyvissä ajoin, että ehdin leipoa tarjottavat valmiiksi. Noh, raahauduin kamalassa lumisateessa  kahlaten läpi auraamattomia teitä Citymarkettiin asti (2km matka). Päästessäni kauppaan lumikinos pipoltani alkoi valua naamalleni ja olin ihan märkä tehdessäni ostoksia. Syy miksi raahauduin ennemmin 2 km  olevaan kauppaan kuin 100 metrin päässä olevaan, oli se että vain Citymarketissa myydään Amerikka-hyllyllä vaahtokarkkilevitettä. No arvatkaapa oliko sitä siellä kaupassa? No ei! Eikä ole ollut puoleenvuoteen.. Otin kuitenkin rauhallisesti ja totesin vain, että täytee tehdä se tahna itse.

Macaronit ja woopie piet on jo paistettu, joten enää niihin tulee täytteen ja sitten alkaa savulohituorejuusto-nappien ja coctailtikkujen laittelu. Näiden terveisten lomassa siis mennään. Ostin myös isoja sädetikkuja ja tinoja. Hih! Innolla ootan tyttöjen saapumista!

Mitä teillä on suunnitelmia illaksi ja onko lupaukset jo mietitty?

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Mitä Pukki toi


Mie taisin olla entistä kiltimpi tänä vuonna, jos katsoo tuohon lahjavuoreen. Jokainen lahja jonka sain, oli tarpeellinen, etenkin noi pikkusiskolta saadut Salatut elämät- dvd:t. :D Lahjoista eniten iloa ja yllätystä toi toivomani Kenwoodin vedenkeitin- ja millä värillä! Isosisko soitti muutamaa päivää ennen aattoa että käykö mulle kaikki värit. Sanoin että vaatteissa ei ehdottomasti ainakaan pinkki eikä keltanen, mutta sisustuksessa menee sellainen aniilininpunainen. Oikeastaan olen erittäin iloinen tämän värisestä vedenkeittimisestä, sillä se tulee tuomaan kivaa kontrastia uuteen kotiin. Väri, jota en olisi itse kuitenkaan ostanut, vaan olisin kallistunut tylsästi huomiotaherättämättömään harmaaseen/hopeaan. Arvostan myös suuresti Jennan elettä tehdä suklaasukkoja ja muita ihania suklaakoristeita. Kuvasta puuttuu suurin osa herkuista (tietenkin).

Mikä teidän lempi joululahjanne oli omasta saaliistanne?

Jouluni mun

Kannan oman korteni myös kekoon, kertomalla millainen joulu minulla oli. Jälkijunassa kirjottelen, mutta olen halunnut nauttia siskojen seurasta ja nauttia lomasta, joten siitäkin syystä en ole koennut tärkeäksi poukkoilla täällä jatkuvasti. Joulukuu vetää viimeisiään, joten koitan saada tämän kuun asiat tuotua esille tämän vuoden aikana tänne. :)

Saavuimme lauantaina kaikki tytöt vanhempiemme luokse sekä Eve-siskon koira Sulo että isosiskon, Sannan, mies. Lauantai meni loppu joululahjoja paketoidessa ja muuten kuulumisia katsellessa ja saunoessa. Sunnuntaina taidettiin käydä tekemässä viimeiset ruokaostokset ja alkuillasta iskä ja Sanna kävivät hakemassa kuusen mökiltä, sillä välin kun valmistin jäädytetyn marenkikakun ja punaviinikastikkeen ja äiti hoiti omat esivalmistelut aatolle, kuten kinkun laiton uuniin. Maanantaina koitti viimeinki jouluaatto! Jee! Jee? No ei se kyllä tuntunut normaalia päivää erikoisemmalta, tällä kertaa. Noustiin Even, Sulon ja äitin kanssa seittemän aikaan. Haistoin mun huoneeseen asti kinkun tuoksun, joka leijui leivinuunista houkutellen maistamaan maistiaispaloja. Äidin otettua kinkku pois uunista, alkoi riisipuuron keitto. Otin äidiltä ohjeet ylös, kuinka kinkku kypsennetään, joten ensi jouluksi mulla on ainakin yksi "uusi" ohje jaettavaksi. :D

Kymmenen aikaan äiti kävi sitten koputtamassa Sannan ja Jukan oveen ja pyytämässä joulupuurolle. Kuten oli odotettua, ruokapöydässä käytiin sarkastista ja närkästynyttä keskustelua äitin nappaavan manteli puurosta. Tapahtui kuitenkin yllättävä käänne ja Sanna sai mantelin ja tehdä toiveen.

Puuron jälkeen lähdettiin käymään haudoilla. Mikä siinä on että sieltä poistuessa on varpaat ihan kuolion pisteessä? Kotiinpäin lähtiessä ajamaan vedin maiharit jalasta ja ojensin ne äidin jalkojen yli isosiskon syliin. 20 minuutin ajomatkan jälkeen päästyämme kotipihaan, jalkani olivat viimein lämmenneet.

Sen jälkeen lähdimme saunaan parivaljakoissa. Saunavihdan heiluttamisen jälkeen laitettiin jouluvaatteet ylle, hiukset trimmiin ja naama nätiksi ja alettiin nostamaan ruokia esille.

Naatiskeltiin rauhassa ruokapöydässä, naurettiin, käytiin mielenkiintosia keskusteluja, toiset kävi toista ja kolmatta santsikierrosta kun mulla se jäi vain yhteen.
Annettiin ruoan laskeutua ennen kuin siirryimme jakamaan lahjat kuusen alta. Voi sitä iänikuista jännitystä aina niiden pakettien äärellä kun koittaa miettiä päänsä puhki, mitä sen ja sen malliseen lahjakääreeseen voisikaan kätkeytyä! Tämän vuoden saldoon oli ikityytyväinen, kaikki lahjat olivat tarpeellisia ja suurin osa oli suoraan toivomuslistalta. Kaikenmoiselta krääsältä ja turhuudelta vältyttiin, enkä saanut kuin yhden konvehdin, jonka olen kohta tuhonnut. Alkaa tehdä tiukkaa tunkea itteensä kaikkea moskaa, sillä oon aikonut tehdä uuden vuoden lupaukseksi sen, että ainakaan kevään päättäreihin asti vältän roskaruoakaa ja muuta kuraa.  Mutta siitä myöhemmin lisää.

Toivottavasti nautitte joulustanne, läheisyydestä ja rauhallisuudesta. Palaillaan seuraavaksi joululahja-esittelyn parissa.

perjantai 28. joulukuuta 2012

Kotona taas

Kylläpä päivät ovat hujahtaneet nopeasti joululoman aikana. Nyt olen kuitenkin saapunut takaisin Ouluun kotiin. Eteiseen astuessani ja mainoslehdet poimittuani lattialta toivotti myös kylppärin lattiakaivon lemu mut tervetulleeksi. (Ja kyllä, olen puhdistanut sen.)
Siemaisin jo hieman jouluteetä ja alan pikku hiljaa purkamaan lahjasäkkiä. Siitä tulee esittelyä tuota pikaa ja muita viimeisiä joulukuulumisia. :)

maanantai 24. joulukuuta 2012

Hyvää joulua

Vatsat täyteen ollaan syöty ja jälkiruokakakku korkattu. Isoakin isompi lahjapaketti on tuhottu ja nyt aletaan katsoa Tie pohjoiseen- elokuvaa. Rauhallista illanjatkoa!

Valmiina vastaanottamaan joulu!

Hyviä sunnuntai-iltoja! Kuka muu jännää huomista päivää? Mie olen käynyt hypistelmässä äidin ja isin makuuhuoneessa paketteja, sekä isosiskon huoneessa olevia lahjapusseja! Mutta kurkkimiseen en ole alentunut! 
 
Tänään käytiin kaupungissa tekemässä viimeisiä ostoksia ruokapöytään ja illalla kotiin päästyämme aloin leipoa huomiseen kahvipöytään kakkua sekä valmistamaan punaviinikastiketta suurustusta vaille valmiiksi. Äiti valmisti salaatin ja lykkäsi kinkun leivinuuniin. Parasta onkin herätä aina aattoaamuisin kinkun tuoksuun, siirtyä riisipuurolle, jossa manataan aina närkästyvästi äitin saavan perinteisesti manteli. Taustalla kuuluu televisiosta tuleva Joulupukin kuumalinja- ohjelma ja yleensä me lapset koristelemme kuusen ja tuomme lahjat kuusen juurelle. Aamusauna kuuluu myös perinteisesti meidän jouluun kera vihtojen, jonka jälkeen lähdemme valumaan hautuumaille.

Even koira Sulo viettää ihka ensimmäistä jouluaan ja uskon Sulon olevan meidän joulupukki tänä vuonna, sillä se on saanut aika komean asun (reppana). Voi olla myös mahdollista että iskän siskon mies on meillä pukkina. Vastaavasti iskä menee sitten mummolan väelle pukiksi.
Sitäpä ei tiedä kulkeeko Sulo sitten iskän apurina. :D

Mutta nyt alkaa unisilmää niin kutittamaan, että lähden nukkumaan Even ja Sulon viereen ja heräämään aamulla iloisin mielin!

Rauhallista ja ennenkaikkea lämmintä perhekeskeistä joulua minun rakkaille lukijoilleni! Palaillaan kertomaan, mikä oli kenenki lempiruokaa joulupöydässä ja mitä lahjapapereista ilmestyi!

lauantai 22. joulukuuta 2012

Äidin patojen äärellä

Heipä hei! Saavuttiin juuri isosiskon ja hänen kumppaninsa kanssa Rovaniemen huudeille. Talo oli tosin tyhjä kääntäessämme auton nokan pihalle. Väki on hakemassa pikkusiskoa ja Sulo-koiraa kaupungista sekä iskä on tuomassa kuorma-autojamme kaupungista kotihallille. Meillä on hurja nälkä, joten odotellaan täällä malttamattomina koska he saapuvat. Matkalla nälkä vain kasvoi äidin kertoessa puhelimessa tehneensä perunamuusia ja poronkäristystä!
Voi tätä onnentunnetta, kun koko perhe on koolla! <3