torstai 28. helmikuuta 2013

Vieraita odottaessa

Oliko liioiteltusti sanottuna hieman märkä keli tänään? Piipahdin kaupungilla mutkan ja olin niin märkä!
Innostuin ostamaan muun muassa kaksi punaviinilasia lisää, sillä ei kahdella oikein pärjää. ;)
Odotan innosta soikeena(?), sillä isosisko, Sanna, sekä hänen miesystävänsä sisko, Hanna, ovat matkalla minun luokse tänne Ouluun tänä iltana ja ovat maanantaihin saakka! Lisäksi saan huomenna yhdeksi yöksi Eve, Sulon ja iskän. Sannan sanoin täällä ollaan meksikolaisittain. :D Kyllä tänne yksiöön hyvin mahtu, kun vedän mun muhkeasta sängystä yhden patjan lattialle Evelle, Sulolle ja iskälle olohuoneen lattialle. Mulla kun ei vielä ole sitä sohvaa (jonka tosin kävin valitsemassa eilen) , niin patja menee hyvin tuohon lattialle.

Siksipä olen tässä laatinut ruokavaihtoehtoja tuleville päiville ja illaksi ajattelin tehdä itselleni jo lempiruoaksi tullutta ruispohjaista pizzaa (resepti tulossa). Ajattelin jo väsätä uuniin työntöä vaille valmiiksi lasagnen, joka varmaan syödään perjantai-iltana Even ja iskän tullessa ( Lasagne ála Heidi -resepti tulee myös julkaisuun. Voin myöntää että se resepti on venynyt vanhan blogin luonnoksista heinäkuusta saakka..)
Lisäksi sain juuri jääkaappiin toffee-valkosuklaa hyydykekakun!

Huominen ohjelma olisi, että runsaan aamupalan jälkeen lähdettäisiin kolmestaan Tietomaahan, se kun sattuu olemaan tuossa ihan mun vieressä sekä se taitaa olla Oulun ainoa näyttämisen arvoinen paikka. Sannan kanssa käytiin siellä viimeksi toissa kesänä, joten eiköhän sinne ole jotain uutta tullut sen jälkeen. :)
Tietomaan jälkeen suunnataan kaupungille, syömään/kahvilaan ja mikäli ei sada räntää niin voitaisiin pyörähtää Pikisaaren suunnalla ja toriaukiolla. Vai onko teillä jotain muka parempaa ehotusta? Musta täällä ei ole oikein mitään esiteltävää. :D
Mukavaa illanjatkoa sekä etukäteen viikonloppua ja hiihtolomaa täällä suunnassa alkaville. :)

Tyttöjen ilta

Vietettiin viime viikon sunnuntaina Jennan ja Terhin kanssa myöhästynyttä ystävänpäivää mun luona. Terhi oli työharjottelussa kuuteen ja kipitti sitten Paloasemalta pitään mulle seuraa töihin puoleksitoista tunniksi. Kun sain kahvion kiinni, lähdettiin kävelemään mun luokse Valintatalon kautta, jonka parkkipaikalla Jenna odottelikin. Käytiin ostamassa eväät ja juomat ja alettiin puunaamaan itteämme juhlimiskuosiin. 
Pelattiin Singstarin sijasta juomapeliä omilla säännöillä. Kirjoitin paperiin alekkain 1-12 numerot ja jokaisen numeron kohdalle asetttiin jokin tehtävä. Neljään kohtaa taisi tulla "tipaton", muissa oli pariin kertaan "putous" (tällöin kortin saaja alkaa juoda josta myötäpäiväisessä suunnassa seuraava jatkaa ja seuraava. Kunnes aloittaja lopettaa, lopettaa seuraava ja lopuksi viimeinen). Korteissa oli myös "hitler", jolloin piti tehdä hitler-merkki, "juttu"-kohdan tullessa piti keksiä jokin teko ennen kuin voi juoda. Meillä tuli siihen silmien myllistys/venytys/vingutus miten ikinä sitä nyt kuvailisikaan, korvan venytys, myllistys, pyllistys ja berberin veto sivulle. "Merkki"- sanan kohdalla piti sanoa esim. automerkkejä, hedelmälajeja yms.
Siinä tuli mukavien pohjien jälkeen lähtö kohti Apolloa, jonne saatiin kyyti Jennan poikakaverilta. 

Oltiin ensimmäistä kertaa koko tyttöporukka baarissa. Apollossa oli k18-ilta joten päästiin kaikki sinne. Mua ei ois saanu kirveelläkään Tivoliin tai Dioneen, siitä syystä ettei siellä ole muita kuin alle 20-vuotiaita, sillä ei ne pikkuset oikein pääse muualle. No ei Apollossakaan ollut tuona pyhäpäivänä kehumista, kun mulle tuli sitten pariksi tunniksi vaivaksi siihen viereen istumaan pyhäkoululaispoika ja vuosimalli -93.. Tsiisus, on se niin huvittavaa kun joku pikkupoika tulee jutteleen ja nimenomaa sellasia nuoren miehenalun juttuja xD No tää kaverihan lähti tanssilattialle kaverinsa ja meidän kanssa! Mie reivasin menemään ja koitin pyöriä aina lähemmäs Jennaa ja välillä Terhiä, eikä tää jätkä onneksi yrittänyt mitään. :D Mun pitäis varmaan oppia olemaan tylympi! Vaikka sanoin silloin sohvilla ainaski pariin kertaan ettei mua nuoret pojat kiinnosta yms. niin ei, siihen se jäi tapittaan!

Lopussa tanssilattialla Terhiä joku tönäissyt sai aikaan Terhin kädestä lentämään juomat mun, sen ja Jennan housuille, joka pakotti meidät lähteen vessaan ja samantein narikoille nappaan takit ja hyppään äkkiä Jennan poikakaverin kyytiin! Oltiin Terhin kanssa mun luo iltapalalla jo puoli neljältä rouskuttamassa salaattia ja iltapesun jälkeen laitettiin nukkumaan.
Seuraavana aamuna otettiin aamiaista ja Terhin lähettyä mie aloin pyykille. Hyvä ilta, mahtava olo, mutta harmittelin illan päättymistä. Oisin niin halunnu tanssia tappiin asti ja ilman niitä poikia. Mutta kyllä se melkein neljä tuntiakin tanssimista oli ihan hyvä saavutus. :)

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Terhin Blogi

Ilmoitusluontoista asiaa, ystäväni Terhi on luonut viimeinkin blogin!
Klikatkaa itsenne siis osoitteeseen:
http://makingmynewway.blogspot.fi/


tiistai 26. helmikuuta 2013

Ripset kunnossa

Hävettää myöntää, mutta tunnustampa siltikin! Mun ripset huolleettiin viimeksi 6½ viikkoa sitten ja voin sanoa että aika harvassa ne on olleet tähän iltaan asti. :D Hahah. En ole ollut kuitenkaan ihan kalju vai onko karvaton parempi ilmaisu? Meillä on mennyt hieman ristiin aikataulut ripsihuoltajan kanssa ja ollaan jouduttu tekemään peruutuksia ja sovittamaan aika uudelleen ja uudelleen, sillä jompi kumpi onkin sitten sairastunut tai mulla onki muuttunut päivä iltavuoroon..

Tänään sitten viimeinkin nähtiin ja minä sain ripset ja M hieronnan. Mulla on ennen laitettu tuosta D-mallista 7,9 ja 11 millisiä ripsiä, mutta tänään pyysin että laitettaisko vähän pitempiä tällä kertaa. M sanoi, että voidaan jättää 7 milliset pois ja laitetaan niiden tilalta runsaammin 9 millistä.
Otan silmistä paremmat kuvat kun niissä on meikkiä, tai luomissa on edes meikkivoidetta. Ainakin mun mielestä nuo suonikkaat luomet on aika pelottavan näköiset. :D
Muistatteko vielä, kun viime syyskuussa mulle laitettiin ensimmäisen kerran ripsienpidennykset?

Loppuun vielä eräälle anonyymille vastausta näin aika jäljessä (anteeksi olen unohtanut), kun kyselit missä suosittelisin käydä ripsihuollossa täällä Oulussa, niin olen kuullut hyvää palautetta Jöröjukasta sekä Qoalaksesta. 
Onko muilla kertoa lempi laitto/huoltopaikkoja?

maanantai 25. helmikuuta 2013

Matka varattu!

Arvatkaa oonko onnellinen ja mielissäni?! Ostettiin nimittäin eilen Johannan, Elinan ja Annen kanssa lennot Malagaan! Matkan ajankohta on loisteliaan ja erittäin kostean vapun jälkeinen päivä, 1.5. ja palataan 8.5. Ollaan jo Annen synttäreiltä asti kehitelty tätä ideaa ja lähinnä Johanna ja Elina ovat tehneet kovaa työtä vertaillen hintoja ja sopivia kohteita. Välillä on tullut mutkia matkaan, lähinnä siitä syystä että juuri kun oltaisi ostettu matka lisäten joukkoon neljäs matkustaja, onkin hinta noussut törkeän paljon ja ollaan jouduttu aloittaa alusta. Mutta nyt viimeinkin on liput ostettu ja tää tyttö alkaa entistä enemmän jumppaamaan, jotta kehtaa sitten keikistellä bikineissä! Malagaan on luvattu toukokuulle lämmintä säätä, +20'c astetta. Tekee hunajaa lähteä täältä kylmästä vähän lämpimämpään ennen kuin kesähelteet rantautuvat tänne meille.
Image and video hosting by TinyPic
(Kuvat: Weheartit.com )

Mun täytyy alkaa ensi töikseen ottaa passikuvat ja teetättää uusi passi, entisen vanhennettua. :) IIhh!

Hei, onko teistä kukaan koskaan käynyt Malagassa? Onko teillä antaa joitain hyviä tai varoittavia vinkkejä liikkumisen ja nähtävyyksien ym. kannalta? 

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Heidin salongissa: Josefiina

Oikein aurinkoista sunnuntaita! 
Josefiina-serkku pyöräili puolenpäivän aikaan luokseni hiustenleikkuun ja värjäyksen merkeissä.  Käytiin yhdessä ostamassa tuosta lähi Valintatalosta raitaväri ja sitten päästiin kiinni homman ytimeen!

Otin pisimmistä hiuksista vain kuolleet ja kuivat latvat pois, sillä Josku halusi pituuden pysyvän samana, mutta muuten sai kerrostaa päällihiuksia. Kerrostin aika paljon ja kun hiukset olivat leikattu, siirryttiin vetämään ärsyttäviä mikki hiiri- hanskoja käsiin ja levittämään raitaväriä hiuksiin.

Siitä on kulunut useampi kuukausi, kun Jose kävi viimeksi mun käsittelyssä, joten vanhat raidat olivat jo haalistuneet ja tyvikasvukin oli huomattava. Lopuksi suoristin hiukset latvoja kohden kevyesti käännellen kiharralle ja sen jälkeen neidin hiukset olivat valmiit. :)

Tänään menen vielä pyörittämään kahviota pariksi tunniksi, jonka jälkeen vietetään vähän myöhässä ystävänpäivää Jennan ja Terhin kanssa. Voi että mulla on ollut ikävä meidän yhteisiä illanviettoja! Terhi aikoo tulla harjottelunsa jälkeen oottaa mua töihin ja pian siitä Jennakin pääsee harjottelusta ja kävellään yhdessä/ tullaan Terhin autolla mun luokse. Aikomus on lähteä sunnuntai kirkkopäivän sijasta Apolloon vähän sheikkaamaan!

2013 and things I wan to do

Image and video hosting by TinyPic
Image and video hosting by TinyPic
Elämäntaparemontti 
Päästä sinut itsensä kanssa 
Vaalia omaa kehoa 
Muuttaa huono ruokavalio terveellisemmäksi
Image and video hosting by TinyPic
Aloittaa uusi ajanjakso; nauttia elämästä, itsestä, muista ja tehdä parempia valintoja
Kuunnella pikkusiskoa ja olla enemmän läsnä
Lähteä matkalle ja ottaa kaikki ilo irti
Rakastaa ja arvostaa itseä   Image and video hosting by TinyPic
Hankkia uusi tatuointi
Ei enää tunteiden patomista, vaan avata suu, kertoa omat todelliset tunteet ja puolustaa itseä
Löytää rakkaus ja saada ällö kliseinen sadesuukko
Tehdä jotain hulvatonta
Image and video hosting by TinyPic
Sanoa ääneen "Olen kaunis" ja uskoa siihen
Kuunnella välillä muiden sijasta itseään ja vaatia välillä huomiota, vaikka se tuntuu epämukavalta
Huolehtia itsestä enemmän
Mennä rohkeasti oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja olla uskaliaampi

Mitä sinä haluat saavuttaa tämän vuoden aikana?

lauantai 23. helmikuuta 2013

Entinen herkuttelija?

Luitte aivan oikein.
Mie en enää nauti herkuista ja syömisestä. Herkku- ja roskaruokalakkoa on pitänyt nyt kohta jo kaksi kuukautta. Tuloksia on tullut reippaalla kädellä ja kevyen olon myös tuntee ja peilistä katsellessa hymy nousee korviin asti. Lisäksi, viime ilmoituksessa sanoessani päässeeni eroon -5 kilosta, olen saanut karistettua parhaimmillaan vielä -2 kiloa lisää. Jee. :)
Viime viikonloppuna vanhempieni luona Rovaniemellä ollessani, maistoin pari palaa Fazerin sinistä maitosuklaata ja aluksi mietin pystynkö nyt lopettamaan tätä. Heti sen jälkeen lopetin herkuttelun siihen ja totesin vain ettei suklaa tee mua enää onnelliseksi. En tiedä pitäisikö tästä olla järkyttynyt vai mitä! Olen oikeastaan onnellinen ettei herkut ja etenkään suklaa hallitse  vaikuta muhun enää juuri lainkaan. Toki mulla tulee niitä hetkiä välillä että nyt tekis mieli mutakakkua tai muuta herkkua. Mutta kaikki mielihalut lähtivät juoksemaan pakoon, suklaan maistamisen jälkeen. Tuli vain sellainen tunne että tulipahan maistettua mutteipä tää tunnu missään. Taisin laihiksen alussa aika rankasti hokea "suklaa on pahaa, suklaa on pahaa, suklaa on pahaa"- lausetta ja näemmä se on tehonnut! Apua!! Mie alan itkeä. :D
Oikeastihan tää on vaan hyvä! Mulla ei tule siis jatkossakaan ostettua tai maistettua missään herkkuja, kun tiedostan sen etten enää pidä niistä. Tammikuusta asti kun olen joutunut aina perustelemaan että mulla on lakko. Nyt voin sanoa perusteluksi edellisen lisäksi etten enää välitä niistä.
Leipomiseen tämä ei ole vaikuttanut millään lailla. Rakastan edelleen leipomista yli kaiken ja odotan että saisin teille aikaiseksi tänne muutamat reseptit tuotua. Luonnoksissa on odotellut jo viime heinäkuusta lasagne, mutta muutama herkkukakku ja vastaavat vain odottavat minun saavan tuotua ne esille!

Viime viikonloppuna äitin ja iskän luona tuli syötyä kyllä varsin hyvin. Nyt yksin ollessani en ole syönyt ainuttakaan lämmintä ruokaa, lähinnä proteiinirahkoja, hedelmiä, kasviksia ja salaattia. Mie olen pärjännyt sillä hyvin. Kotona vanhoihin tapoihin tottunut Heidi olisi syönyt muuten vain vaikkei olisikaan ollut nälkä ja syönyt suositeltua annoskokoa enemmän. Iskäkin muutamaan kertaan päivän aikana kysyi syötäisikö jotain. Mie vaan vastasin ettei mulla ole nälkä, sillä söin viisi tuntia sitten ja toden totta mie olin siitä vielä ihan täynnä.  Kuitenkin tuli sitä syötyäkin ja äitille sanoinkin että musta tuntuu kuin olisin anorektikko jota pakotetaan koko ajan syömään, vaikkei mulla ole tästä asiasta mitään kokemusta. Mie olen vaan löytänyt oikean rytmin syömiseeni, 3-5 tunnin välein, sekä oikeat annoskoot sekä mitä siihen lautaselle tulee laitettua.
Viime viikonloppu ruokki sen verran vanhoihin tapoihin kangistunutta Heidiä, että mie oon syöny tällä viikolla ihan liikaa. Tai en ehkä liikaa, mutta sellasia ruokia jotka turvottaa ja saa mielen matalaksi. Töissä olen ottanut teen kanssa leipää ja mielellään sämpylän sijasta ruisleivän. Leipää en ole ostanut kotiini sitten syksyn, sillä se on suurin turvottaja mun ruokavaliossa. Rakastan leipää mutta siinä se riski lihota tuleekin vastaan, sillä leipää voisin syödä muutaman kappaleen yhden sijasta. Toinen turvottaja on ollut tortilla. Töissä on joka päivä eri tortilloja (kebab/kana/kasvis/kinkku), ja mikäli niitä jää kahvilan suljettua otan yhden mukaan (muuten ne menevät aina roskiin). Yhdestä tulee niin ähky olo että päätin tämän illan jälkeen etten enää ota niitä mukaan.
Mie en onneksi ole karkki- enkä limsa -tyyppiä. Kokista otan vain silloin kun syön pizzaa ja karkeistakin kaverin pussiin päätyy mun valkkaamana sienet ja vaahtokarkit sekä tietenkin joitain suklaaherkkuja. Joten siltä puolin mun ei ole hankalaa olla herkkulakossa. Ainoat haasteet ovat olleet leivokset ja suklaa, mutta onko oikeasti tosi että niiden aika on ohi? Oonko mie aivopessyt itseni? Mulla tuli heti kamala morkkis ja paha mieli suklaapalan jälkeen. Petinkö itteni? No en pettänyt mutta se tunne ja mieli kun paras kaveri tuntuikin nyt entiseltä kaverilta, ei mitään tunteita, pelkkää kylmää. Hmh.
Välillä on sellaisia oloja, että mitä mie söisin. Tuntuu että nyt kun olen aika ahkerasti kantanut kotiin rahkaraejuustoja että ne tulee korvista ulos ja mitä mie sitten otan. Mua ahdistaa kaupassa käynti. Se on ahdistanut jo viime vuodesta lähtien, siitä syystä etten koskaan tiedä mitä haluaisin. Kaikissa on kamalasti hiilareita ja monet eivät säily pitkään tai en halua ostaa ruokaa jos syön vain yksin. On turhaa ostaa jääkaappiin ruokaa tai ylipäänsä laittaa sitä vain itseä varten. Ruoasta nauttijana rakastan näperrellä ja nähdä vaivaa ateriaa varten, joten itseä varten se tuntuisi vain ajanhukalta mutta silti aina välillä hurahdan hifistelemään ulkonäen suhteen.
Tässä pieniä ajatuksia tältä rintamalta. Onko mulla siellä samanhenkisiä kavereita? Periksiantamattomia? Herkuttelijoita? Entisiä herkuttelijoita? Uuden ja paremman elämäntavan löytäneitä?