torstai 29. elokuuta 2013

jos olet tyyni, ootko iloinen

Mun aivotoiminta ei vain pelitä enää. Eilen alkoi työt vanhassa työpaikassa, jee! Uusia muutoksia oli tullut ja niiden sisäistäminen meni kaaliin aika hyvin. Tänään oli enemmän varmistelua asioista ja lounaan alkaessa maksupääte vastusti. Jos en ihan valehtele liikaa, niin joka kymmenellä jos niinkään usealla kortin luku onnistui. Siinä vaiheessa tuli erittäin tutuksi kysyä sattuuko olemaan käteistä tai muussa tapauksessa pyytää jättämään opiskelijakortti pantiksi siihen asti että on käynyt maksamassa.
Homma alkoi onneksi pelittään jonkin ajan kuluttua, mutta ensimmäinen reilu tunti tuntui erittäin hitaalta ja asiakkaat ihmettelivät mikä on vikana. Onneksi se oli maksupääte eikä "uusi työntekijä". :D HAha! Voin sanoa, että kyllä se sormi välillä hakee esimerkiksi sitä 'kahvi mukaan' -nappia , sillä kassanäyttöön on tullut uusia tuotteita ja osa niistäkin on aivan turhia! Lisäksi osa napeista on eri ohjelmien takana ja sormia hakee taas, missä lukee 'laku'. :D Esim. Ruoka-valikon takaa aukeaa mm. jälkiruoka ja Juoma-napin kautta lisäjuoma jne. :D

Uusia muutoksia on esimerksi iltaruoka. Lounas on normaalista 10.30-14, mutta sen jälkeen tulee uudet ruoat kello 18 asti. Iltavuorossa ollessa mie oon yksin siitä klo 15 asti sinne 19.30. No ei kukaan tee varmaan mitään tällä aikatiedolla, mutta havainnollistinpa tämän kuitenkin.

(Tässä välissä kävin muille nettisivuilla ja arvaatkaapa katkesko ajatus ja koko homman pointti? :D Ehkä mie saan sen vielä kiinni.)

Mietin ja ihan vähän jännitin, miten tuun selviin iltavuoroista kun vastaan itse koko kahviosta. Hyvin oon klaarannu illan. Toki onhan se sellasta ekstrahommaa ja ylimääräistä työtä, joka väkisin vetää vähän ylitöiksi kun on saanut puljun kiinni ja alkaa astioiden pesu ja kassan lasku.
Mie kuitenkin tykkään olla tuolla töissä ja oikeastaan on mukava että sain uusia haasteita tähän syksyyn. Aamuvuorossa on pari mukavaa puolta verrattaessa iltavuoroon. Aamussa on toinen työntekijä, jonka kanssa voi jutella sekä pääsee aikaisin kotiin touhuamaan muuta. Iltavuorossa on yksin ja asioita, joita pitää ehtiä tekemään ennen sulkua, mutta myös paljon itsenäistä tekemistä. Viihdyn molemmissa vuoroissa yhtä paljon, loppupeleissä kun iltavuoro ei kestä kuin sinne puoli kahdeksaan. :)

Tänään mulla oli poikkeuksellisesti 10 tunnin päivä ja se kieltämättä tuntuu päässä ja jaloissa. Päässä pyörii vain numerot ja sormi on hakannut kassannäyttöä kovaa, jalat huutaa jalkahoitoa ja silmät pyytävät päästä lepäämään. Oon ollut kotona jo neljä tuntia ja vaikka vannoin etten avaa tänään konetta, täytyi se petollinen vaihe tehdä siltikin, sillä lähetin siskolle kuvia.

Mun oli tarkoitus tulla sanomaan rivi pari tekstiä ja liittää Sulo-koirasta kuvia. Mutta miten kävikään? Tulin puhumaan tänne itsestäni ja töistä ja senkin kuvan minkä liitin oli minusta itsestäni.

Huomenna mulla on vapaapäivä. Meen aamulla Terhin kanssa salille ja aamu 10 aikaan tulee kummityttö kylään! Viestittelin pari päivää sitten, haluaisko neiti tulle ja vastaus oli pitkä jooooooo! Huominen päivä tietää ainakin neidin toiveesta leipomista. Katsotaan mitä muuta keksitään. Erään lukijan postaustoiveen aattelin Ellen kanssa toteuttaa. :)

Nyt hyvää yötä! :)

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Urheilumieltä

Syöminen:
Kuinkahan kaukaa mie alkaisin selittämään tätä juttua? Jospa vain viime sunnuntai-illan aikana tulleen ahdistuksen kipinän portilta. Oon ollut aika hiljainen mun painonpudotus-operaatiosta. Osa syy on se etten ole vaan ehtinyt kertomaan tuloksista, ruoka/liikuntasuorituksista ja toinen syy piilee häpeässä. Siitä, että mie möhlin ja homma meni pipariksi. Mun suuri heikkous on leivokset, ei niinkään muu.  Joten jos tarjolla on herkkuja, niin kyllä mie siinä pöyässä viihyn hyvin. Heinäkuun puoliväli osoitti serkun synttäreitä juhliessa sen ja tunsin pientä morkkista, kun melkein tyhjensin puolivatia lidlin herkullisista mini suklaapusuista.
Välillä tää on sellaista tunteiden vuoristorataa. Myönnän syöväni välillä tunteiden mukaan, jos on suruja, suklaa tai mikä vaan piristää- mutta vain siihen pisteeseen saakka kun viimeinen haukku on otettu.
Rehellisesti, koko elokuun ajan mun ei ole tehnyt mieli ostella makeisia. Mielummin oon syönyt rahkaa eri variaatiota hyödyntäen, proteiinivanukasta, nutrilettin (tai muun firman) patukoita aina kun on herkuttanut. Myönnän myös että olen sipsitellytkin pariin kertaan tälle kuulle! Kotiin tai mummulaan mennessä se on vakio, että pöydät notkuu herkkuja. Tällöin pitää joko kohteliaasti kieltäytyä tai ottaa vain yksi pala.
On tervettä välillä syödä herkkuja ja suolaisia, kunhan muistaa sen kohtuuden ja tiedostaa ettei tämä ole joka päiväistä tai edes joka viikkoista. Tätä olen tämän kuun yrittänyt hokea päässäni. Mutta silti joku mun päässä sanoo mulle aika lujasti ja suoraan niiden kertojen olevan vääriä päätöksiä.
Parin päivän aikana oon saanu aika kovaakin morkkista. Sunnuntai oli ehkä pahin. Menin kirppismyynnin jälkeen Annelle ja Elinalle. Käytiin Annen kanssa ostamassa vähän karkkia, joita mie en yleensä syö. Mun pussiin kertyy yleensä näinä poikkeustapauksina sieniä, joitain suklaakarkkeja ja muttereita/ruuveja. Tämän lisäksi ostettiin vielä yhden jäätelöt. Elina oli leiponut vielä pullaa ja Anne osti suklaalevyn. Eli päivän aikana suu veti pullan, puoli levyä suklaata, pari karkkia ja illalla kotiin tultua jäätelön. Kamppailin ja kamppailin itseni kanssa, miten ratkaisisin asian. Menisinkö laattaamaan pahanolon pois vai teenkö asialle muunlaisen muutoksen. Lueskelin keskustelupalstoilta kaikkia syömis- ja painonpudotus vinkkejä ja sanoin itselleni että tämä päivä oli nyt herkuttelupäivä, kunnollinen sellainen. Siinä ei ole mitään pahaa.
Toinen morkkis oli eilen, tiistaina kun söin serkun kanssa sipsiä. Ei syöty kaikkia ja serkun lähtiessä heitinkin loppu jämäpussin roskakoriin. Mulla ei ole mitään häiritsijöitä laatikoissa eikä tule.
(Kuva: Juuri aloittamassa reenit ja niin fiiliksissä)
Liikunta:
Nyt ehkä päästään viimein otsikon viittamaan aiheeseen. Liikuntaan. Pidän liikunnasta ja olen aina pitänyt. Erityisesti pesäpallo ja muut pallopelit ovat olleet aina tosi mieleisiä. Pesäpallo on ehkä näistä se rakkain. Pääsin pienenä nappulana isosiskon kaveriporukkaan aina pelaamaan ja kouluun lähtiessäni innostuis kasvoi ja pelattiinkin kavereitten kanssa aina silloin tällöin sitä meidän pururadalla tai koulun kentällä.

Nyt lähti kyllä liian kaukohaulle tämä johdanto. :D Hypätään muutama vuosi eteenpäin, ettei tästä tule aivan tolkuttoman pitkää ja turhaa tekstiä.
Löysin muutama vuosi sitten pyöräilyn erittäin kiinnostavaksi lajiksi ja poljinkin kesäisin paljon. Viime vuodesta tähän kesään innoistuin myös paljon kävelystä. Rovaniemelle vanhempien luo mennessäni rakastan nousta aamuaikasten ylös ja lähteä lenkille suunnittelematta sen enempää kuinka pitkän matkan käyn. Tänä kesänä tein pyöräennätyksiä enemmän kuin mitä olen ennen tehnyt. En ole tarkkaa laskenut kesän kilometrejä, mutta pari kertaa tein 30 ja vajaa 40km lenkit sekä säännöllisemmin 18km pyörälenkkejä.
Asiassa aina harmitti se, että kun tiedostin liikunnan saadessa mut mukaan vain siellä.
Oulu ei innosta mua lähtemään lenkille. Pyörää en ole omistanut nyt enää pariin vuoteen- kunnes tää päivä koitti! Oon innoissani uudesta Tunturi-pyörästäni. Vielä kerkee tehä mukavia lenkkejä ennen lumien tuloa. :)

Se mitä haluaisin olisi saada hieman kehonmuokkausta tähän laatikkoon. Oonkin aiemmin maininnut kammoavani yleisiä uimahalleja sekä saleja. Siitä syystä että joka ikinen siellä on tikissä kunnossa, jopa ne 90-vuotiaan papat. Näin mun pää sanoo.

Asiaan tuli kuitenkin muutos tiistaina! Terhi laittoi maanantaiaamuna (selvästi aavisti mun sunnuntai-morkkiksen) hakevansa mut tiistaina aamuna kasin aikaan ja että me lähetään salille ja vesijuoksuun. Vastasin asian kuulostavan mielenkiintoiselta, mutta tällaiselle lomalaiselle herätyksen olevan liian aikainen. Loppupeleissä kävin ostamassa itselleni uuden uimapuvun ja innolla odotin jo tiistaiaamua.

Mentiin satsille tunniksi. Pääpaino mulla oli reidet ja vatsa. Koitin myös tehdä käsiliikkeitä muun muassa ylätaljakose oli (?) mutta mun toinen olkapää hieman niskuroi kipeästi vastaan :o . Salilta ajettiin Raatiin ja mentiin muiden eläkeläisten sekaan kiertämään allasta puoleksi tunniksi. Sovittiin että tullaan myös keskiviikkona aamulla uudestaan.
Mulla oli ihan sika hyvä fiilis! Miksi mie oon tätä välttäny näin kauan? Miksi mie oon pelänny? Olin niin onnellinen Terhin saadessa mut mukaan näinkin kivuttomasti. :D Toivon että muhun puree nyt joku treenikärpänen ja joulukuussa olis jo jotain tuloksia huomattavissa. Ennenkaikkea se aamusali on se, joka mut sinne saa vedettyä rauhallisuuden vuoksi. Mua ahdistaisi siellä kyykistellä makkaroitteni kanssa, jossa vastapäätä ja sivuilla olisi muita. Onneksi mulla ja Terhillä on aika paljon samoja vuoroja, eli iltoja, joka mahdollistaa sen että voidaan mennä yhdessä. :)

Tänään nimittäin ostin Raatiin 10 kerran uimakortin ja sen pyörän viimein. Innostus näkyy mun kasvoilla ainakin ja tuntuu muutenkin uskomattoman hyvältä näyttää itselle, että vanha koirakin voi oppia uusia temppuja. Palaillaan siis treenien ja syömisten merkeissä!

Kiitos, jos jaksoit lukea koko saarnan.

tiistai 27. elokuuta 2013

Ranskalainen manikyyri pienellä piristyksellä

Lakkasin viime viikon lauantaina pitkästä aikaa koristeiden kera kynteni. Ammattini puolesta en voi pitää pitkiä kynsiä enkä lakkaa, joten nyt loman aikana olen nauttinut saadessani pitää pitempiä kynsiä ja lakkailla niitä. Viime vuosina en ole kovin aktiivisesti ajatellut lakkauksia. Tuntuu jotenkin turhalta lakata (ja jopa hifistellä) viikonlopun tullessa, jos jo sunnuntai-iltana kynnet pitäisi puhdistaa? Toisaalta kaipaan sitä kun tein paljon konad-laatoillani erilaisia kynsiä. Onneksi aina silloin tällöin saan tehdä niitä ystävilleni tai serkkutytöille. :)

Mutta tosiaan takaisin siihen viime lauantaihin. Keräillessäni sunnuntain blogikirppikselle myytävää, huomasin kynsilakkalaatikkoni. Valitessani laatikosta pois vähemmälle käytölle jääneet lakat, näin pohjalla myökin vähälle käytölle jääneen joskus blogiarvonnasta voittamani kynsikoristepussukan. Päätin siinä samassa laittaa kynteni kuntoon edes vajaaksi viikoksi, sillä viimeinkin keskiviikkona alkaa työt ja loma loppuu. :D Lakkasin ranskiksen osuuden vapaalla kädellä, joten tulos ei ole aivan täysin suora. Toisaalta ehkä se on yks mun tavaramerkki, en osaa mm. leikata paperia, piirtää kynällä suoraan, joten tämä nyt lähinnä naurattaa jos oisin saanut kaikki suoraan. Keskisormen kynsi on aina haaste. Let's face it, sormi on vino, joten kynnen viilaus ja sen lakkaus on aina pielessä.

Näin lakkasin kynteni:
-pohjaksi pari kerrosta kirkasta lakkaa
-kynnenkärjet valkoisiksi
-kerros kirkasta lakkaa
-koristekynsien sivulle kevyesti kirkasta lakkaa, johon nostellaan pinsettien avulla kynsikoristeita
-lopuksi vielä pari kerrosta kirkasta lakkaa, jotta koristeet eivät irtoa tai tartu ikävästi vaatteisiin

maanantai 26. elokuuta 2013

Kirppispäivä


Lauantai oli päivä, kun tuli silitettyä useampi tunti kirppisvaatteita sunnuntaipäivän blogikirppistä varten. Aloitin aamun aika rauhallisesti syömällä aamupalan ja lakkaamalla kynnet. Pian olikin viimeisten kirppisvaatteiden vuoro hypätä pyykkikoneeseen ja sen jälkeen alkoi monen tunnin silitysrumba. Taisin saada tästä osasta mitan täyteen nyt ainakin joksikin aikaa.

Kellon lähestyessä uhkaavasti 20:tä, ruikutin M:lle whatsappissa kuinka silittäminen on ihan hanurista ja että seuraavaksi alkaa hintalappuihin kirjottelu ym. M kysyikin tarvitsenko apua ja että voisiko jäädä samalla yötä, sillä muutoston myötä Maria lupatui mulle myyntiapulaiseksi. Olin helpotuksesta huojentunut saadessani apua ja että kyyti torillekin järjestyi loppujen lopuksi. 

Ennen puoltayötä ikeakassit oli pakattu. Jätettiin rekkiin tulevat vaatteet yöksi roikkumaan hengareihin, jotteivät ne rypisty ja aamulla nätisti taitettaisiin ne kassin päälle. Mie hyppäsin vielä suihkuun ja puolikuolleena raahauduin jo melkein unessa olleen M:n viereen. Peiton alle käärityneenä vannoin itselleni, ettei musta ikinä tule silittäjää.

Sunnutaiaamuna kello herätti seitsemältä meidät. Nousin ylös keittämään teet ja kahvit ja nappaamaan aamupalan nopsaan, jonka jälkeen laitettiin ittemme. Kahdeksan aikaan luokkakaveriki soitti lähtevänsä tulemaan, joten nosteettiin kamat hissiin ja hypättiin kyytiin. Poikettiin mutka Teboililla, josta M haki kahvia, Pantteri-karkkeja ja mulla kivennäisvettä.

Saavuttiin torille ennen puolta yhdeksää ja aikalailla kaikki myyjät olivatkin jo laittelemassa pöytiään. Meillä meni M:n kanssa valehtelematta ehkä alle 10 minuuttia kun oltiin laitettu pöytäkuntoon. Aikaa säästi paljon se, että hengarit olivat jo itsessään paikallaan, jolloin vaatteet ei tarvinnut kuin nostaa rekkiin roikkumaan. Ennen yhdeksää vilpoisesta ilmasta huolimatta ostajia alkoi jo saapua ja kauppa käydä.

Lopulta monen pienen kurkinnan jälkeen, aurinko jäi lämmittämään meitä puolenpäivän aikaan ja silloin oli hieman tukala olla neule päällä. Yhden aikoihin molempien vatsojen kurniessa ehdotin voivani hakea meille suolainen pannari puoleksi Pannukakkutalosta. Samalla pääsin moikkaamaan kesäpestini aikana tutuksi tulleita työkamuja ja vaihdettua kuulumiset. Putsattiin pöytä kahden jälkeen, pakattiin muutama vaate kassiin ja lähdettiin pois. Kävin myös kiertelämässä muiden pöytiä läpi ja löysinkin söpön Pentikin purnukan sekä näpsäkät ballerinat. Oli ilo päästä mukaan ja innolla odotankin ensi vuoden kirppistä. :)

perjantai 23. elokuuta 2013

Sunnuntaina torille!


Sunnuntaina kokoontuu iso joukko Oulun torille bloggaajia ja muita kirppismyyjiä, jonne minäkin kannan ikeakassilliset täynnä olevaa tavaraa vaatteista laukkuihin sekä takeista kenkiin. Voin sanoa, että pikkuhinnoin irtoaa tavaraa, varaathan siis mukaasi pikkukolikoita. :) Kirpparimyynti alkaa klo 9.00.

Ressiä pukkaa tosin se että päädynkö Josefiina-serkun kanssa sinne pyörillä vai onko autoja omistavat kaverit ajokuntoisia suunnuntaina aamu 8 jälkeen. Nimittäin jos he eivät ole, niin se on sellanen homma että kassit nojaa pyörän ohjaustangolla ja lainattu vaateterkki kulkee kainalossa tai jossaki. :D

No tänään on käyty pankin eurot ja kakkoset nyysimässä, vaatteita on pesty ja huomenna alkaa sellanen silitystalkoo, etten varmaan oo ikinä silittänyt sellaista vaatekasaa. Myös huomenna pitää iskostaa hintalaput paikoilleen :D Tekemistä siis vielä riittää, onneksi Josefiina tulee huomenna yötä, niin saan apua. :)

Onko muita bloggaajia tai ylipäänsä ketään tulossa myymään tai edes piipahtamaan torilla?

Tapahtumailmoituksen näet vielä Facebookista

torstai 22. elokuuta 2013

Video näkyy!

Videoon on vaihdettu (harmispäissään) uuet musiikit, voitte käydä katsomassa täydennetyn postauksen tästä linkistä. :)

Muikeet pirkot maalla + video

Tässähän ollaan melkein reaaliajassa, no ei sentään aivan mutta melekein!
Viime viikonloppu vietettiin Kuusamon rauhaisissa maisemissa Johannan lapsuudenkodin ympärillä. Saavuttuamme illalla, oli Johannan äiti tehnyt lohisoppaa ja sekä marjapiirakkaa, syöpästiin ja mentiin ulkosaunaan rentoutumaan. Lauantaina matkattiin Kylmäluomalle ja patikoitiin 9 kilometriä. Otettiin mukaan Rippe-hauva. Mun ansiosta laavulle matkaaminen, eli 7km vei ajastamme varmaan 2-2½ tuntia. Se ei johtunu että kunto ei ois kestäny, vaan matelin kamerani kanssa jonon perällä. Illemmalla mentiin kesäköökkiin wokkaileen ja myöhemmin paistoin tytöille lättyjä kera vadelmien, mansikoiden sekä kermavaahto-rahkan. Vatsat pulleina otettiin vähän lepiä ja sujahdettiin lauantaisaunaan.
Kirjottelin molempina iltoina päivän tapahtumiin nojaamat adjektiivi-tarinat, joita naurettiin nukkumaan mennessä. Tiedä siitä oliko ne oikeesti hauskoja vai väsyttikö meitä. Musta noi tarinat on niin huikeita! Kerran tein mummun synttäreillä sellasen, johon kaikki sukulaiset oli lisätty ja salaa kysyin jokaiselta jonkun adjektiivin, jonka lisäsin tarinaan ja näin saatiin mummun synttäreiden kunniaksi huumoripohjainen puhe.
Sunnuntaina aamulla herättyämme ja aamupalat syötyämme, korjattiin pedit ja pakattiin kamat ja lähdettiin ajamaan takaisin Ouluun. Paluureissun kohokohta oli nähdä paikkakuntakyltti omalla sukunimellä, josta oli pakko ottaa myös kuva. :D

 Mie nappasin viikonlopuksi mukaan korttelihaipakasta ostamani 55-250mm putken ja kuvasin sillä 90% meidän viikonlopusta (loput 10% peruskitillä). Hemmetti tuo uus putki on mahtava kapistus! Tällä saa zoomattua niin kauas ja edelleen kuva on tarkka kuin ruoto (no enpä tiiä mistä tuokin tuli)! Vajaa 300 kuvaa tuli räppästyä ja tuskan sekä hien ryöppäämänä valittin joitain julkaisukelpoisia otoksia tänne. Kuvasin myös videon, niin kuin meidän Málagan reissulla (josta on edelleen tulossa viimeisestä päivästä tarinanpätkä, hävettää että se vain venyy..) ja videolla näkee tarkkuuden muun muassa siinä kun järvelle kohdistettuun kalastajamieheen on zoomattu.

Pidettiin tänä iltana tyttöjen kans mun sohvalle tiiviisti vieritysten istuessa ensi-ilta meidän uudelle videolla. :D Hahhha! Suosittelen, että käytte veskissä ennen sen katsomista!
Kommenttia videosta, mitä tykkäätte? :)
//EDIT//: Sanokaa että tuo video toimii! Mulla se välillä näkyy kun katon sitä täällä toisella käyttäjätunnuksella mutten tämän blogin tunnareilla.. Oon jo yli tunnin koittanu tapella noitten asetusten kanssa, mutta eipä noihin tekijänoikeuksiin voi itse hirveesti vaikuttaa. ://
 Nyt meen kyllä nukkuun (klo2:30)

//EDIT2//: Nyt on videoon vaihdettu musiikit intron jälkeen, toivottavasti nyt näkyy! :


tiistai 20. elokuuta 2013

Hymy hyytyy


Pientä hiljaisuutta viikonlopun jälkeen on ollut. Pelkään että mulle on tulossa syysmasennus, vaikka innolla ootankin syksyä ja sen tuomia tunnelmallisia iltoja ja lämpöistä pukeutumista. Eilen aloin päässä miettiä niitä rästiin jääneitä juttuja, joita tänne tulisin kirjoittaa. Aloin jopa pohtia vakavasti lopettamista, tuntuu etten saavuta mitään, vaikkei se olekaan päätarkoitukseni tässä. Omaksi iloksenihan tätä kirjoitan ja kurkkaan silloin tällöin katselemaan muistoja arkistoista ja vanhasta blogista menneitä vuosia.
Mutta se siitä! Jätän märehtimiset mielummin itselleni kuin vaivaan teitä niillä.
Käännetään alakulo siis nauruksia ja katsellaan pikkupätkiä. Onko teillä joitain omia lemppareita, jotka piristää ja jaksaa naurattaa aina? Mulla toimii erittäin hyvin myös Sami Hedbergin Kuntosali ja Huips-sketsit. :D


Hilly ja Hannah Hindi siskoksien videoparodioihin törmäsin joskus viime vuonna sattumalta. Tämän ensimmäisen olenkin aiemmin linkittänyt, mutta jatko-osan katsoin vasta eilen. Musta nää on niin hauskoja ja hyviä, että ootan aina innolla uusia pätkiä. :D