torstai 28. marraskuuta 2013

" Rauhan mä saan, kun palaan kotiin"

♫One Direction Story Of My Life♫


Vanhaa sanontaa lainatakseni "aika kuluu siivillä hyvissä seurassa" piti toden totta paikkaansa viikon mittaisella Rovaniemi-reissulla. Olo on rentoutunut ja rauhallinen. Oli niin huippua että äitillä sattui olemaan viikonloppu sekä koko tämä viikko vapaata, joka mahdollisti kaiken äiti-tytärajan.
Leivottiin, tehtiin joulusiivous mummulaan, käytiin kaupoilla, huovutettiin ja katsottiin elokuvia.

Sen kummempia murehteluja oon ampassu menemään suusta alas joulutorttuja ja pipareita. Äiti jo kyseli, että onko mun ruokatottumukset kärsiny tällä reissulla pahasti. Sanoin että ehkä vähän, mutta en tunne mitään morkkiksia! Nyt illan aikana kävin vaa'alla eikä siellä ollu ollu mitään yläheittoja onneksi käyny, sittenpä keitinkin kupin teetä ja otin yhden tortun kiellon päälle. :) 
Tässä hieman esimakua menneestä viikosta. :)





lauantai 23. marraskuuta 2013

Alessipurnukat

Tilasin lokakuun lopulla Royal Desing-sivustolta jo pitkään mielessä pyörineitä lasisia Alessi-purnukoita, joiden kantta hauskuttaa pieni ukkeli roikkuen kiinni kannessa purnukan sisällä.
Muutama vuosi sitten sain ensimmäisen purnukan joululahjaksi isosiskon avopuolisolta. En ollut ennen kuullut tai nähnyt kyseisiä tuotteita ja kiinnostus heräsi näihin hieman erilaisiin purnukoihin.
Aloin miettiä joululahjatoiveita ja mieleeni putkahti nämä purnukat. En kuitenkaan kehdannut heittää toiveiden perään kyselijöille, että aion päästä eroon kaikista jauhopusseista kaapista ja siirtyä kokonaan näihin lasisiin astioihin, sillä ei ne niin halpoja ole.
Niinpä tein muille karhunpalveluksen ja tein tilauksen itse.
Alessi on italialainen yritys, jonka moderninen desing upean muotoilun ja toiminnallisuuden kanssa. Tuotteita löytyy näistä lasisista purnukoista, erikoisiin ruokailuvälineisiin, spagettimittoihin, vedenkeittimiin jne. Täältä löytyy joululahksi itselle ja muille kyllä paljon kivaa! Ostosten ylittyessä 100:aan euroon toimitus on ilmainen. Rahti ja toimituskulut ovat 7€
Toimituksen luvataan tulla 2-4 päivän sisällä. Oman tilaukseni tein tosiaan lokakuun viimeinen päivä ja olin saanut soiton postimieheltä aamulla 8.30 seuraavan viikon perjantaina. En ollut silloin tavoiteltavissa(salilla) ja kun viimein päädyin katsomaan puhelinta, ajattelin numeron olevat tullut lehtimyyjältä. Sen jälkeen en kuullutkaan koko soittajasta, joka vain vahvisti epäilystäni soittajasta.
Kun pakettia ei alkanut kuulua seuraavalla viikolla aloin jo ihmetellä. Odotin tekstiviestiä ja/tai pakettikorttia tuloksetta. Olin pystynyt seuraamaan lähetyksen edistymistä lähetysseurannasta ja siinä minua ihmetyttikin suuresti se, että tosiaan silloin edellisviikon perjantaina (8.11.) seurannan mukaan paketti olisi saapunut Suomeen. Seuraavien päivien jälkeen seuranta sanoi kaupan olevan purkautunut/asiakasta ei ole saatu kiinni. Siinä vaiheessa katselin lokia puhelimestani ja yritin soittaa siihen "lehtimyyjän" numeroon, josta ei vastattu. Lopulta soitin viikon puolessavälissä asiakaspalveluun ja aloin kysellä, missä pakettini viipyy. He pyysivät olemaan huoletta ja että jos pakettia ei kuulu vielä seuraavalla viikolla niin sitten ottaa uudelleen yhteyttä heihin. Isosisko löysi FedExin numeron, joka siis toimittaa näitä paketteja, johon soitin ja selitin tämän minun mysteeritarinan. Saatiin sovittua aika, jolloin pakettini toimitetaan kotiini ja niin saatiin odottaa ensi viikon tiistaihin. Paketti toimitettaisiin kuulemma 9-16 aikoihin, ja minulla alkoi työt silloin onneksi vasta klo 16, joten sitä jäätiin sitten odottamaan taas.
Image and video hosting by TinyPic 
Saapumispäivänä menin heti aamusta salille ja tultuani pukukopeille takaisin huomasin saavani yhden puhelin. Viime kerrasta viisaampana tiesin että tämä olisi se postimies. Kello oli 8.30 ja päätin että soitan heti numeroon takaisin kun olen vaihtanut vaatteet. Juuri vaatteet vaihdettuani, sain uuden puhelun. Kävikin ilmi, että postimies oli jo koti-ovellani! Sanoin ettei mulla mene kuin viisi minuuttia niin olen kotona. Postimies aikoi käydä mutkan muualla ja tulla pian uudelleen.
Image and video hosting by TinyPic
Loppu onkin historiaa ja onnessani avasin laatikoita ja pesin purkkini. Ainoa miinus purnukoissa oli, että kolme suurinta eivät mahtuneet laatikoihini, joten jätin ne esille tiskipöytänurkkaukseeni. Isoimpiin laitoin vehnäjauhot, sokerin ja merisuolan. Kahta ensimmäistä mulla kuluu eniten. Pieni purnukoita siis pitää vielä tilata, jotta saan kaikki loput jauhopussit pois. :)

perjantai 22. marraskuuta 2013

Testissä: Talikan ripsiseerumi

Olen kuullut jo muutaman kerran ripsipidennyslaittajaltani, että omat ripseni ovat alkaneet hieman kärsiä. Huonokuntoudesta saan syyttää itseäni, sillä irtoripsen törröttäessä siihen malliin ettei se enää asetu paikalleen nätisti, kiskaisen irti ja siinä samalla lähtee myös omia ripsiä. Tämä johtaa ennenpitkää siihen että seuraavilla huoltokerroilla uusia ripsiä on vaikeampi laittaa ja näin ollen ripsikaari ei näytä kotin tuuhealta. Toisaalta silmät voivat näyttää jonkin mielestä luonnollisemmilta, kun ei ole hullun isot puskat liimattunu silmiin.
Mie en kuitenkaan halua että mun omat ripset kärsii ja pahimmassa tapauksessa ajautuu ihan pikku tyngiksi. Niinpä ostin viimein ja viimein ripsiseerumin, Talikan, Stockalta 30€ kanta-asiakas hintaan (norm. 38€).
Huom! Ripsiseerumi ei ole pelkästään tarkoitettua niille, joilla on ripsipidennykset!
Seerumia harjataan tai levitetään ripsiin aamulla ennen meikkaamista ja illalla. Tuote lupaa, että ripset kasvavat, vahvistuvat ja tuuhentuvat. Olen kuullut tuotteesta hyvää palautetta, josta tuloksia on saanut jo muutamassa viikossa.
Otin ripsistäni iltapesun jälkeen ennen-kuvat. Alimmassa kuvassa olen levittänyt seerumin ripsiin.
Paljon näistä ei näe, koska minulla on pidennykset. Luulempa että ripsihuoltajani kertoo minulle onko tuote vaikuttanut kun seuraavan kerran on huolto. :)

Raportoin paremmin ensi kerralla. :) Onko muut testanneet Talikaa tai jotain muuta? Millaisia tuloksia saitte?

torstai 21. marraskuuta 2013

Nyt sitä mennään!

Vähättelemättä oon ollu koko päivän täpinöissäni tästä hetkestä, kun astun junaan ja rauhoitun istumaan omalle paikalleni ja koko ajan alkaa tullu tutumpia ja tutumpia maisemia vastaan.
Matkaeväänä mulla on 7 banaania ja 2 päärynää, mango-guava juoma ja lukemista sekä musiikkiakin löytyy. Hedelmiä on siksi niin paljon, koska en halunnut jättää niitä mätänemään ja keräämään banaaniakärpäsiä kotiin.
Aamulla viestiteltiin Eve-siskon kanssa, joka sanoi että toivottavasti oon pakannu vaatetta mukaan sillä siellä on pakkasta -18'c. En ole yhtään valmistautunut noihin lukemiin- saatikka lumeen. 

Mie palailenkin takaisin Ouluun vasta keskiviikkona, sillä mie sainki vielä tiistain vapaaksi. Oon niin niin onnellinen! Äitilläkin on ensi viikko lomaa, joten tullaan viettään paljon äiti-tytäraikaa. :)

maanantai 18. marraskuuta 2013

3 yötä jäljellä

Tuntuu käsittämättömältä ajatella että olen päässyt käymään kotonakotona, Rovaniemellä, viimeksi elokuussa! Elokuun puolenvälin jälkeen olen tehnyt niin paljon töitä, että en ole ehtinyt vierailemaan kotimaisemissa. Tuntuu turhauttavalta maksaa junasta 30€ suuntaansa, jos pääsisi perjantaina iltavuorosta ja sunnuntaina pitäisi kuitenkin tulla jo takaisin Ouluun, joten siitä syystä olen odottanut näkeväni työvuorolistoissa "kunnon" viikonloppuvapaata. Toiveeni huomioitiin heti kun mainitsin asiasta, kuinka olisi kiva että jos viikonloppu merkataan vapaaksi, voisiko perjantai olla aamuvuoro ja seuraavan viikon maanantai iltavuoro. Mulla on onneksi niin huippu työtiimi, että olin jumankekka saanut tämän viikon torstain aamuvuoroksi ja vapaata pe-ma! Tämä jos mikä mahdollistaa sen, että ehdin hengähtää hyvän ajan kotona. :)

Lasken innoissani jo päiviä, öitä siihen että on torstai ja hyppään töiden jälkeen suoraan junaan. Äiti odottaa asemalla vastassa, jaamme pitkän ikävän mittaisen halauksen, ajamme lumimaisemassa tuttua tietä kotiin ja sisälle päästyä äitin tekemän kotiruoka odottaa hellalla.

Viikonlopuksi on pieniä suunnitelmia, mitä äitin kanssa tehdään ja Eve-siskokin saapuu lauantaina kotiin. Heitin ilmaan että tehtäisiin piparkakkutalo ja vaikka mitä. Tällä reissulla haluan pyhittää kaiken aikani kotona olemiseen ja mummulan väkeä moikaten. Perjantaina aion kuitenkin nähdä serkkua ja hänen yli puolivuotiasta lasta äidin ollessa töissä, mutta kun äiti pääsee töistä, suuntaamme takaisin kotiin.
Oon pakahtua onnesta, jonka vuoksi ajattelin käydä ostamassa pieniä tuliaisia kotiväelle keskiviikkona päästyäni töistä aikaisin. Mummu, äiti ja Eve. Voi kuinka oonkaan ikävöinyt heitä! Eve sentään kävi Oulussa viime kuussa, joten meillä ei ole ollut niin pitkää väliä. :) 

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Vkot 43-46 liikuntapäiväkirja

Hupsista!
On vierähtänyt raportoimatta neljän viikon treenipäivyrit. Oon halunnut tehdä niistä kirjoituksen aina sunnuntaisin, enkä halua lipsua siitä .

Mitään ihmeempää muutosta ei ole tapahtunut, paitsi että pääsin kuin pääsinkin käymään siellä tavoitteessa, eli kolme kertaa salilla viikossa muutaman kerran. :D Suosin salilla käymistä aamusta, jolloin salilla ei ole lisäkseni paljon ihmisiä. Tämä mahdollistaa sen, että haluamiin laitteisiin pääsee kivuttoman nopeasti eikä välttämättä tarvitse odottaa, kuinka pitkän sarjan joku tekee.
Saan töihin lähtiessäni virtaa salilta, vaikka pari personal trainerin aamurääkit ovat saaneet mut henkihieveriin ja sitä kautta kyseenalaistamaan, miten jaksan juosta töissä tai nostaa ruokapakkeja. :D

Viime viikon perjantaina mulla oli viimeinen Satsin jäseneksi liittymiseen kuuluva PT:n kanssa kuuluva treeni. Tällä kertaa hän oli suunnitellut aerobisen harjoittelun, jossa oli tarkoitus saada sykkeet nousemaan, jolla taas saadaan painoa putoamaan- valitsin silloin alussa painonpudotukseen kuuluvan treeniohjelman, jonka mukaan olen tehnyt salilla ollessani kyseisiä harjoituksia. Voin sanoa, että tässä viimeisessä pt:n vetämässä treenissä mun syke keskimäärin oli 180 ja maksimissaan vähän päälle 200. Kuolemankutsu kävi päästessäni istumaan pukkariini. Istuin siellä vajaan puolituntia tunnettuani etten voi lähteä vielä polkemaan kotiin. Hengittelin ja pakotin juomaan itseni vettä. Proteiinijuomapullooni en jaksanut hakea vettä, jotta olisin saanut vähän virtaa protskujuomastani. Lopulta kasasin itseni ja kotiin päästyäni join palautusjuomani, menin suihkuun ja kaaduin sänkyyni tunniksi, jonka jälkeen aloin valmistautua töihin lähtöön. Juteltiin, tai siis minä istuin naama punaisena ja puhaltelin ja kuuntelin PT:n tarjoamaa tarjousta PT- treeneistä. Oon tykännyt tosi paljon hänen killeritreeneistä, joista olen selvinnyt ja pystynyt näkemään millaista sisua, voimaa ja periksiantamattomuutta musta löytyy. Siinä hetkessä en tosin pystynyt kuin puhaltelemaan ja sanomaan että laitan harkintaan, sillä olen oikeasti nauttinut näistä treeneistä paljon.
Ainoa miinus on mun epäsäännöllinen ruokavalio, joka tekee hallaa reeneille. Jos reenaa, pitäis myös muistaa syödä hyvin. Mulla kun on monesti töissä eväänä banaani ja/tai proteiinipatukka, jo(i)lla mennään niin pitkälle kunnes päästään kotiin ja sitten juodaan kuppi teetä.
Yritän kovasti muuttaa huonoja ruokailutottumuksia ja ottaa töihin mukaan oikeata ruokaa. Tällä viikolla olen onnistunut tuomalla mukanani seitiä ja lohta, jonka kaveriksi olet ottanut lautaselleni salaatteja.

Muta nyt niihin päiväkirjamerkintöihin!

vk 43 (21.-27.10. )
ma: Kävely 3km
ti:  Kävely 3km
ke: Kävely 4km Sali 35min
to: Pyöräily 3km
pe: Pyöräily 2,5km Sali 45min
la:  Pyöräily 6km
su: -

vk 44 (28.10-3.11. )
ma: Pyöräily 6km Kävely 2km
ti:  Pyöräily 6km Kävely 5km
ke: Pyöräily 3km 
to: Pyöräily 6km Kävely 5km Sali 55min
pe: Pyöräily 2,5km Kävely 3km Sali 75min
la: Kävely 1,5km Sali 90min
su: Kävely 3,8km

vk 45 (4.-10.11.)
ma: Pyöräily 3,3km
ti: Kävely 3km Sali 60min
ke: Pyöräily3km Kävely 3km Sali 70min
to: Pyöräily 3km
pe: Pyöräily 4,7km Kävely 2km Sali 30min
la: Kävely 1,5km
su: -

vk 46 (11.-17.11)
ma: Pyöräily 3,2km 
ti: Pyöräily 6km Sali 45min
ke: Pyöräily 3,2km Kävely 1,5km
to: Pyöräily 11km
pe: Pyöräily 4,5km Sali 50min
la: Pyöräily 3,2km
su: Pyöräily 8km

"Talven" ensimmäiset piparit ja tortut

Voi että olisin halunnut olla tänään Helsingissä. Olisi ollut huikeaa päästä bloggaajien gaalailtaan näkemään muita sekä nauttimaan ruoasta ja ohjelmasta. Harmiksi vain mulla oli tänään työpäivä, joten jouduin jättämään reissun välistä.

Mieltä piristi hektisen ja täydellä tehollo painetun työpäivän jälkeen kummitytön iltakyläily. Vanhemmat lähtivät kuuntelemaan Juha Tapion konserttia, joten hain töiden jälkeen kaupasta pipari- ja torttutaikinoita.
Ellen tultua, hän ojensi kassistaan marianne-karkkipussin, tarhakuvansa mangneettikiinnikkeellä sekä Kimmon kirjoittaman kirjan. Vasta kerroinkin 11 asiaa minusta- postauksessa juuri tästä kuinka aion käydä ostamassa kirjan ja pyytää Kimmon nimmarin- mutta säästyimpä tältä! Viimeksi eilen illlalla nukkumaan laittaessa ajattelin tätä kirjaa.

Image and video hosting by TinyPic

Tuliaisten vastaanottamisen jälkeen jaettiin tehtävänanto; neiti sai tehdä piparit ja mie tein parit tortut. Torttujen kanssa juotiin kylmää maitokaakaota. Piparien antaessa jäähtyä paiston jälkeen katsottiin Muumipeikko ja pyrstötähti. Elokuvan loputtua siirryttiin takaisin keittiöön. Jaettiin piparit puoleksi ja vuorotellen kumpikin sai näyttää miten tietty pipari koristeltiin. :)
Kuunneltiin ja laulettiin Robinia, sillä neiti on menossa sunnuntaina Robinin keikalle. Sain kuulla, että suunnitelmissa on käydä ostamassa Robinille ruusu, joka sitten heitetään lavalle. :')
Parin tunnin ajan ulkoa on kuulunut myrskyn pauhaavan ja isosisko viestittelikin, olenko valmitautunut huomiseen Eino-myrskyyn. Saa nähdä pyyhkäiseekö myrsky mut aamulla mukaansa lähtiessäni ystäväni luokse.
Nyt suuntaan iltapesulle ja peiton alle lukemaan uutta kirjaani!

torstai 14. marraskuuta 2013

Joulufiiliksissä

Kauhistelen joka loppuvuosi sitä, kuinka aikaisin naapurit ripustavat parvekkeillensa/ikkunoihinsa JOULUVALOT! Mikä loppupeleissä on se suotuisin aika laittaa? Itse huomasin jo lokakuun alkupuolella ensimmäisten ottaneen ilon irti ja laittaneen valoja koteihinsa.

Rakastan joulua ja eritoten alkusyksystä alkaa kynttilöiden sytyttely ympäri kotia. Maltan kuitenkin jouluvaloissa/verhoissa sekä muissa teemaan kuuluvissa sisustusasioissa aika hyvin marraskuun puoleenväliin, joka minusta on suotuisa aika aloittaa joulun vastaanotto.
Tänä vuonna olen erityisen fiiliksissä joulussa, sillä olen suunnittelut joulukuuksi kivoja juttuja tänne blogiin, joka laittaa mut hieman jo valmistautumaan moiseen koitokseen. ;)
Ainoa, mikä joulufiilistä latistaa on lumenpuute. Päivittäin jutellessani äidin tai pikkusiskon kanssa kuulen kuinka Rovaniemellä on lunta. Näinhän se on mennyt joka vuosi ja joskus ollaan jännätty jopa sitä, saadaanko aatoksi lumet pysyvästi maahan.
Täksi jouluksi päätin hankkivan (teko)kuusen kotiini. Tänään työkaveri suuntasi Ikeaan ja aikoi ostaa sieltä mulle kuusen. Siitä sainkin puhtia lähteä töiden jälkeen metsästämään Anttilasta joulupalloja, latvatähteä ja narua kuusen ympärille kiedottavaksi. Mukaan lähti ainostaan koristepallot sekä lasisia koriste-esineitä. Lasikoristeet ajattelin kuuseen ripustamisen sijaan kiinnittää joulupaketteihin.
Huomenna mulla on vapaapäivä ja niinpä käyn hakemassa postista HobbyHallin pakettini, jossa on verhoja. Huomenna aion virallisesti tehdä joulusiivouksen - heti aamusalin jälkeen! Haen kellarista ison valkoisen villamattoni, laitan paikat kuntoon, ripustan uuden verhot ja EHKÄ myös jouluvalot ikkunaan.

Paasasin aina kotona asuessani äidille sitä, kuinka hänen ei pitäisi käyttää vapaapäivää siivoamiseen vaan ennemmin itsensä hemmotteluun. No tässä sitä ollaan itse samassa tilanteessa. 

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Ruispizzapohja + tomaattikastike

Toivepostauksena ruispohjainen pizza, olkaa hyvä!
Kesti hieman löytää kuvia itse pizzasta, joita lopulta löytyi muutama. Sen jälkeen kun teimme kolme vuotta sitten koulussa pizzaa myyntiin meidän kanttiiniin, en ole kuin harva se kerta sortunut pakastepizzaan! 
Suosin aina kun puhutaan pizzaillasta itsetehtyä pohjaa sekä -kastiketta. "Tomaattikastike" eli ketsuppi pohjan päälle levitettynä harmaassa menneisyydessä jääkin sinne, sillä minä olen vahvasti sitä mieltä että kastike on se, joka saa pizzan maistumaan erityisen hyvälle (hyvän pizzapohjan lisäksi). 

Ainekset:
2 ½ dl vettä
2 pussillista kuivahiivaa (2x11g) (vastaa 60 g:aa tuorehiivaa)
½ dl öljyä
2 ½ dl ruisjauhoja
3 ½ dl vehnäjauhoja/pizzajauhoja
1 tl suolaa

1. Laita kulhoon  45 asteista vettä, eli reilusti kädenlämpöistä lämpimämpää, jotta kuivahiiva alkaa toimia. 
 
2. Kaada jauhojen sekaan hiiva, sekoita ja lisää vesiastiaaan ja sekoita. Lisää öljy ja suola ja sekoita.
(Vaihdan joskus vehnäjauhojen ja ruisjauhojen suhteet toisinpäin sekä jaan joskus vehnäjauhomäärästä osan durumjauhoiksi tai pizzajauhoiksi.)
3. Vaivaa ainekset käsin  ja anna taikinan kohota astiassa liinan alla 30-45 min. Voit valuttaa kuumaa vettä tiskialtaaseen sen verran että pohja peittyy ja nostaa taikinakulhon altaaseen, jolloin kohotusprosessi nopeutuu. Tarkista ettei taikina ole liian löysää.
4. Taikinan kohotessa valmista kastike.
5. Levitä leivinpaperin päälle hieman jauhoja ja kaulitse taikina. nosta pellille ja täytä. 

Tomaattikastike
25 g voita
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä/ 2 rkl valkosipulimurskaa
1 ruukku basilikaa
370 g (yrttimaustettua) tomaattimurskaa
75 g tomaattipyrettä
sokeria
1rkl soijaa
oreganoa
pizzamausteita

1. Sulata rasva kattilassa ja lisää joukkoon hienonnettu sipuli, valkosipuli sekä (huuhdeltu ja pilkottu) basilika- kuullota. 
2. Kaavi joukkoon pyre ja tomaattimurska, sekoita ja laita kansi kattilan päälle.
Säädä levy pienemmälle ja anna hautua välillä sekoittaen 10-15 minuuttia. (Älä siis tee tätä nälkäisenä :D )
4. Lisää mausteet joukkoon ja tarkista maku. Tomaattipohjaisiin ruokiin saa lisätä sokeria rohkeasti. Mitat mausteissa ovat suuntaa-antavia. Itse en pahemmin mittaile aineksia keittiössä, vaan laitan silmän mukaisesti.
5. Levitä kastike pizzapohjan päälle.
6. Ripottele ohut kerros juustoraastetta, lisää valitsemasi täytteet ja lisää loput juustoraasteet pizzan päälle.
7. Paista 225'c asteessa uuniin keskitasolla 15-25 minuuttia.


lauantai 9. marraskuuta 2013

Pikkujouluasua

Tänään vietetään pienellä porukalla meidän työporukan pikkujouluja! Viime vuoden pikkujoulut olivat kyllä uskomattoman hienot, joita vietettiin yhden meidän kolleegan kotona.

Illan ohjelmaan kuuluu saunailta ruoan ja juoman kera. Saunatilasta löytyy myös uima-allas ja kuulemma ihan hyvät tilat. Olemme ajatelleet hakea kiinalaista ruokaa sekä mahdollisesti sushia. Kun olemme saunoneet ja syöneet, alamme valmistautua iltaan. Vielä on epäselvänä kuinka moni loppujenlopuksi aikoo lähteä tanssimaan.

Pikkujouluasua aloin pohti tällä viikolla ja torstaina lähdinkin töiden jälkeen kierteleen kaupungin muutamia vaateliikkeitä. Vilassa piipahtaessani ihastuin mustaan mekkoon, jonka keskiosan kaistale on tekonahkaa. Kuitenkaan en ostanut mekkoa, sillä halusin siihen jonkun makutuomariksi. Niinpä laitoin illalla viestiä menemään eteenpäin ja sain Miran matkaan.
Nähtiin perjantaina mun töiden jälkeen Vilan edessä ja nappasin hengarista saman mekon muutaman kaulakorun saattelemana pukukoppiin. Itseäni huoletti mekossa se, että onko se liian makkarankuori. Onneksi myyjä ja Mira sai mut huokasemaan helpotuksesta sanomalla, että voin vetää sukkahousut niin ylös kuin ne vaan venyy ( :D ) sekä tietenki laittaa pikkutakin/bleiserin ylle.
Kaupat tehtiin ja kävinkin äsken kuvaamassa mekosta parit kuvat hyytävän kylmällä parvekkeellani.
Image and video hosting by TinyPic
Image and video hosting by TinyPic 
Bleiserin otettua hengarikaapistani, huomasin siellä peplum-paitani, josta tuli heti mulle toinen vaihtoehto asu illalle. Yhdistäisin paidan kanssa samaisen bleiserin halutessani laittaa jotain harteille, sekä laittaa jalkaan mustat farkut, jotka ovat hieman kiiltonahkan näköiset. Tosin nyt kun sain kirjoitettua tuon sanoin, katsoin samalla housujani ja huomasin "kiillon" hieman kuluneet pesun mukana. :D
Image and video hosting by TinyPic Image and video hosting by TinyPic Image and video hosting by TinyPic
Kaikkein isoin ongelma koko asussa on oikeiden kengien löytäminen. Kävimme Miran kanssa kaikki kenkäkaupat eilen läpi, eikä mikään oikein napannut. Olisi kuitenkin kiva laittaa tanssimista ajatellen tasapohjaiset kengät, jotta jaksaa tampata koko illan tanssilattialla. Toisaalta taas kiehtoo laittaa hieman korkoa, jotten olen ihan kääpiönnäköinen muiden vierellä-niinkuin yleensä.
Päädyin kuitenkin, että laittaisin (viime vuoden pikkujouluihin vartavasten ostetut) mustat kiilakorkokengät.
Jalathan kyllä kuolee jossain vaiheessa, mutta ehkä mun pitää ottaa mukaan isompi laukku, johon voisin pakata vaihtokengät?

Käsilaukuksi suunnittelin D.K.N.Y- lompakkoani, jonne mahtuu hyvin puhelin, avaimet ja tarvittavat kortit. Jos kuitenkin päädyn siihen säätötouhuun, että otan vaihtokengät loppuillalle, pitää ottaa isompi laukku. Onneksi sen voi jättää huoletta narikkaan. :)
Image and video hosting by TinyPic 
Mutta nyt alan pakkailla saunakamppeita laukkuun, mennä ostamaan ehjät sukkahousut ja odotella Annea salilta takaisin mun luo, jotta päästään tekeen herkkuruokaa!
Mukavia viikonlopun jatkoja kaikille. :)

tiistai 5. marraskuuta 2013

11 faktaa -haaste

Haasteen säännöt
- Kiitä haastajaa
- Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 faktaa itsestään.
- Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
- Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
- Heidän pitää valita 11 bloggaajaa.
- Sinun pitää kertoa, kenet olet haastanut.
- Ei takaisin haastamista.

Kiitokset haasteesta, Tiina !

11 faktaa Heidistä


♫ Sara Haze- Lovely 
1. Huomaan alkavani hymisemään laskiessani kassan rahoja ojentaessani vaihtorahoja asiakkaille, jos joku kolikko ei meinaa tulla millään kolostaan. Samanlaisia tapauksia on itse asioidessani kaupassa tai ylipäänsä aina silloin, jos joku asia vastustaa. :D
(Kuva 2006)

2.Jaksan aina ihmetellä niitä ihmisiä, jotka tekevät kärpäsestä härkäsen härän. Ei elämästä kannata tehdä turhaan niin hankalaa. Turhat valitukset ovat pahimpia. Elämä antaa välillä vähän kuraa niskaan, mutta ei se auta kuin vain pyyhkiä pois ja jatkaa eteenpäin. Positiivinen ja myötäilevä asenne antaa enemmän kuin ruikuttava. Maltti on valttia, Jaska Jokunen.


3. Viime aikoina olen harmitellut tiettyjä asioita, joista jäin tarkoituksella sekä tahattomasti paitsi oman epävarmuuteni ja huonon itseluottamukseni vuoksi. Yksi niistä on vanhojentanssit. Muistan ollessani neljännellä luokalla, kun oli isosiskon aika tanssia vanhat. Hänen harjoitellessaan kotona kaveriensa kanssa askelia, minäkin harjoittelin. Kun koitti siskon päivä tanssia, minä istuin katsomossa samalalla heilutellen omia jalkojani. Piirsin Sannan tanssien jälkeen vihkooni itseni kaunis sininen mekko ylläni sekä kiharan kampaukseni koruineen.
Mutta yläasteella, anteeksi äiti, lintsasin kaikki liikuntakerrat tietäessäni meillä olevan tanssia. Paitsi ysiluokalla uskaltauduin astua tälle liikuntatunnille. Ajattelin, ettei kukaan halua tanssia mun kanssa ja sitten. Koulun yksi hyvännäköisistä tuli miesten haulla hakeen mua. Seisoin siinä varmaan ihan hoomoilasena ihmetellen miksi minä. Kuitenkin kun lukiossa oli aika alkaa miettiä omaa tanssiparia, kieltäydyin ilmoittautumasta koko kurssille. Ajattelin jälleen kuka tällaisen kanssa haluaisi tanssia. Katselin katsomossa jälleen askelia matkien luokkakavereitani, kuitenkaan tuntematta huonoa omaatuntoa etten tanssikaan. Nyt kuitenkin kadun.
Minulta jäi välistä myös omat penkkarini ja huikea abiristeily keuhkokuumeen vuoksi. Onneksi pääsin sentään abimatkalle, jonka teimme Helsinkiin.
Ja viimeisenä sokerina pohjalla asia joka mua vihastuttaa ja harmittaa joka kevät. Omat lakkiaiseni. Tai ne, joita ei tullut. Kirjoitukseni jäivät kiinni reaalista. Kirjoitin terveystiedon, ja meillä oli käytössä vain yksi kirja. Kirjoituksethan saa kirjoittaa kolme kertaa ja niin minä kirjoitinkin. Ensimmäisellä kerralla olin liian varma ja vastasin vain neljään, sillä ohjeistuksessa oli saada vastata vähintään neljään ja enintään kuuteen. No niissä jäätiin pienestä kiinni. Toisella kerralla vastasin kuuteen ja kolmannella jälleen. Kun soitin koululle kysyäkseni tuloksia, olin siinä tunteessa ettei musta tule ylioppilasta ja näin myös kävi. Kanslisti sanoi siinä että sun kannattaa ens kerralla lukea yks kirja. -Jaa no tää oli jo mun viiminen yritys, sanoin ja kanslisti oli ihan päällä lyötynä. Mua harmittaa edelleen ettei meille tarjottu tätä extrakirjaa, mikä kuulemma muissa lukioissa oli.
Joka kevät lakkiaset on mulle kova paikka ja tunnen raastavan viillon sydämessä.
Pidän kuitenkin mielessäni ajatusta, että mulla on tähän mennessä jo kaksi ammattia, huolimatta siitä oonko ylioppilas. Muutenkin musta on liian yliarvostettua se että ylioppilas olisi muka huikeempi suoritus kuin se, että olet käynyt amiksen ja saanut itsellesi ensimmäisen ammatin. 
(Kuva: 2007)
4. Olen autoilijan tytär, enkä ymmärrä autoista mitään ja loppujen lopuksi en ole edes kiinnostunut millaisilla autoilla tyypit ajaa. Siksi kysynkin aina kavereilta, jos he aikovan noukkia mut kyytiin, että minkä värisellä autolla he tulevat. :D
Lisätään vettä myllyyn ja paljastetaan vielä, etten ole myöskään ikinä tankannut autoa. Kaksi kertaa olen äitin valvovan silmän alla seurannut ja yrittänyt opetella tätä toimintaa. 
(Kuva: 2008)
5. Oon sellanen kaupassakävijä, että jos huomaan jo vaikka kauppakassia pakatessani unohtaneeni ostaa jotain, en varmana lähde enää hakeen sitä. Paitsi tässä tapauksessa jos jonossa ei ole ketään (lähikaupassa asioidessani) käyn nopeasti hakemassa puuttuvan tuotteen. Mutta jos olen jo ulkona, niin en varmana palaa. Vien ostokseni kotiin ja menen käymään toisessa kaupassa.
Lukioaikoina hyppäreillä tai koulunpäivän päätyttyä käytiin kavereiden kanssa kaupasta ostamassa herkkuja ja mua oli todella vaikea saaha mukaan, jos tyypit aikoi lähteä käymään vielä toisen kerran. Mulla jotenki hävetti käydä kaks kertaa päivän aikana kaupassa. Etenkin vielä siihen päälle jos kävin porukoidenki kanssa illalla. :D Se mikä jää kauppaan jääköön, ellei voi sitten delekoida asiaa äipälle tai muulle. :D
(Kuva: 2009)
6. Oon huomannut pientä ristiriitaisuutta miesihanteessani. Pidän tatuoiduista miehistä-toki rajansa kuitenkin. Suomileijona- tatuointi käsivarressa jos mikä on kuitenkin totaalinen turn off. Se siitä isänmaallisuudestani. Aiheutin viikonloppuna kavereilleni kertoessani laajemmin kriteereistäni, mitä miehellä olisi hyvä olla. Päästiin jatkamaan myös mitä muita mun Turn off -listalla on. Kerroin että mun tulevalla miehellä ei missään nimessä saa olla punaista, vihreätä eikä keltaista autoa eikä mitään niiden värien välimaastolla kulkeavia.

7. Suurinta viihdettä on kattoa sunnuntai-koomailupäivänä kavereiden sohvalla netistä Johanna Tukiaisen videoita Youtubesta. Se jos joku on suurinta viihdettä. Videoita katsellessa tajuaa viimeistään, että itsellä menee asiat loppujen lopuksi hyvin. Pikkusiskon kanssa tulee soiteltua ja jaettua uusimmat juorut. Mun elämä taitaa tässä vaiheessa olla totaalisen surkuhupaisaa?
(Kuva: 2010)
8. Onko mikään sen ärsyttävämpää kuin se, että katselet kaverisi kanssa elokuvaa, jonka pitää nousta leffan aikana sen sata kertaa hakemaan milloin sukkia jalkaan, lähteä syömään, mennä pesemään hampaat, käydä viemässä roskat, soittaa puhelu, vaihtaa vaatteet ja päättää lopulta leffan katselu kesken väsymyksen vuoksi??? No ei ole. :D No tämä oli jo vähän kärjistettyä, mutta leffan jatkuva pausettaminen ja etenkin keskeyttäminen vie fiilikset. Jos alan katsoa leffaa, niin se kans katsotaan loppuun.
(Kuva: 2011)
9. Tänä vuonna jos milloin olen ollut onnellisin muihin vuosiin verrattuna. Asiat, jotka ovat vaikuttaneet tähän olotilaan ovat olleet ihanat ystävät, joista on tullut vuoden aikana tärkeimpiä ja läheisimpiä kuin koskaan. Oma itsevarmuus on kasvanut heidän ansioistaan ja nämä raukat ovat saaneet nähdä mun todellisen hullunpuolen. :D Ulkomaanmatka monen vuoden jälkeen näiden henkilöiden kanssa oli uskomaton ja ikimuistoinen kokemus. Rakkauttakin tuli koettua pieni hetki. Työtiimini on mielestäni parhain. He ovat saaneet suupieleni pysymään kestohymyssä.
Terveenäkin olen pysynyt miltei koko vuoden, lukuunottamatta pientä kuumeilua kesällä. Helmikuusta lähtien itsenäisesti asuminen pitkästä aikaa tuntuu ihanalta ja koti on muotoutunut minun näköisekseni. Lähellä asuvat sukulaiset lievittävät koti-ikävää äitiä, pikkusiskoa ja mummua kohtaan. Tuntisin itseni aika orvoksi, jos täällä ei asuisi yhtään sukulaista. Mutta täälläpä asuu kolme tätiä perheineen, pikkuserkkuja ja kummitäti. :)
(Kuva: 2012)
10. Pudistan päätäni ajatelessani vanhoja harhaluulojani. Lähinnä nämä liittyvän salilla käymiseen. Vannoin etten ikinä voisi astua salille tuntiessani epävarmuutta muita urheilijoita kohtaan. Mutta tässä sitä ollaan. Oliko kyse ajasta, kypsyydestä vai oikeasta henkilöstä oikeine sanoineen houkutellessaan minut mukaan? Nautin salilla käymisestä paljon, vaikka se ei niin näy missään, mutta se hyvänolon tunne ja omien silmien näkemät pikkumuutokset hymyilyttävät. Suosin ihan aamusta menoa salille, jolloin paikalla ei ole lisäkseni kuin yksi-kolme ihmistä. On ahdistavaa tehdä omia juttuja, jos paikalla on paljon hyvässä trimmikunnossa olevia ihmisiä. Mulla on edelleenkin tämän asian kanssa painimista, että unohtaisin heidät ja keskittyisin siihen että olen täällä itseäni ja omaa juttuani varten.

11. Viihdyn paljon omissa oloissani, mutta voin olla monta päivää putkeen ystävieni kanssa. Ollessani yksikseni en tee mitää ihmeempää. Monen päivän vapaat saatan viettää sisällä lähtemättä mihinkään tai päinvastoin.

Huh, olen puhunut.

Tiinan kysymykset:

1. Mikä kirja on viimeksi pysäyttänyt sinut ja miksi?
Kummitytön isän kirjoittamana psykologinen Tunne lukkosi- vapaudun tunteiden vallasta -kirja. Kirjaa oli välillä erittäin raskauttavaa lukea kirjaa, sillä sitä ei voi vain lukea vaan kirjan tekstiin on paneuduttava täysillä. Siinä samalla huomaa omat tunnelukot ja näkee syyt, mitkä asiat ovat ajaneet itsensä tietynlaisiin tunnelukkoihin. Kirja on kulkenut lainaan myös parille ystävälleni. Takanen julkaisi keväällä uuden kirjan, Päästä irti-vapaudu läsnäoloon. Tätä en ole vielä hankkinut, mutta taidan toivoa sen joululahjaksi. :) 

2. Kenen bloggarin vaatekaapin huolisit mieluusti itsellesi? 
En ole niinkään kiinnostunut muotiblogeista, mutta yhden vaatekaappiin haluaisin hypätä joka on Annika O.

3. Vuoden paras leffa? Miksi juuri tämä?
En katso koskaan elokuvia yksin enkä ole koskaan ladannut elokuvia. Nauhoitan sen sijaan leffoja digiboxilleni ja katson niitä ystävieni kanssa. Olen käynyt tänä vuonna kerran elokuvissa katsomassa Johnny Deppin tähdittämän The Lonely Ranger. Vai tuliko se Hobitti -leffa viime vuoden joulukuussa vai tämän vuoden alussa? Se oli todella hyvä. The Lonely Ranger oli hauska ja juonenkäänne lopussa oli yllättävä. Kun katsoo elokuvan, jossa näyttelee Johnny Depp, tietää elokuvan olevan hyvä.

4. Suurin teini-iän fanituksesi kohde?
Mikään fanitus ei ole lyönyt koskaan vertoja Spice girlsille! Toisella luokalla ollessani välitunnit kulutettiin vaihtamalla muiden luokkalaisten kanssa keräilykansion valokuvia, jos oli saanutkin ostamastaan kuorestaan jo samanlaisen kuvan. Kioskilta ostettiin tikkareita, purkkaa ym. Tähän aikaan luokissa kierteli paljon ystäväkirjat. Isosiskon kirjassa vastasin Lempi biisi- kysymykseen "Vili vili vli". Vastaus nojautui siis Spice girlsin Wannabe-kappaleeseen, jossa lauletaan "I wanna really, really, really wanna zigazig ah". Mökillä mulla on vieläkin mun musta lippis, jota käytän edelleen. Välillä tulee myös kuunneltua heidän musiikkiaan ja katseltua sitä krääsää mistä oli ihan haltioissaan; videot, julisteet, kirjat, korut...
Toinen fanituksen kohde oli Uniklubi, johon lukioaikainen ystäväni Anni minut tutustutti. No tämä on kai sittenkin se kysymykseen suunnattu vastaus. Ostaessani Uniklubin ensimmäisen levyn, isä ja pikkusisko Eve saivat kunnon rääkkäyksen viedessämme kuorma-autollamme puita Norjaan. Eihän siinä kuin muutama päivä kuunneltu sitä albumia. :D kesämökin saunanlauteillakin ollaan Even kanssa laulettu Näiden tähtien alla-kappaletta. Muistettavan tästä tekee se, että kertosäkeissä tulleet "whooo-ooot" tuli kiekaistua. Että ei menny siis ihan nappiin. Lähetin myös pojille fanikirjeen kera koulukuvani ja sain vastauskuoressa heidän nimmarinsa. En ole ennen enkä sen jälkeen lähettänyt fanipostia.

5. Jos saisit tilaisuuden keskustella jonkin edesmenneen, tunnetun ihmisen kanssa, kuka olisi keskustelukumppanisi ja mistä puhuisitte?
Paha kysymys! Mutta näin äkkiä ajateltua se oli varmaankin Esa Pakarinen. Rakastan edelleen Pekka Puupää- elokuvia, joten olisi varmaankin puhuttavaa hänen näyttelemästään hahmostaan ja hänestä itsestään ja mitä näyttelijän on hyvä omata. Olen varma, että jos olisin elänyt -50 luvulla, olisin seurustellut Pakarisen kanssa. :D

6. Mikä on bravuurisi keittiössä?
En usko että mulla on varmaa nakkia eli bravuuria keittiössä. Ensi kertaa tehdyt ruoat/jälkkärit onnistuvat yllättävän usein, mutta toisella kerralla tehdessäni saataan muuttaa ohjeen enemmän itseni näköiseksi ja saada siitä kehut. Ruoissa omasta mielestäni herkkua ovat olleet katkaravuilla täytetyt kanafileet (sisään tulee myös parmankinkkua, pinaattia/parsakaalia ja katkarapuja+ pinaattipastanauhaa+ curry-/ béarnaisekastikkeella. Tästä jaoinkin pari vuotta sitten ohjeen. Olisi varmaan aika updateta se tänne.
Myös omatekemä pizza omalla kastikkeella sekä ruispohjalla on ollut toimiva ja kanaa ristikkoperunoilla, punasipuli-mustaherukkahillokkeella ja vuohenjuustolla.
Jälkkäreissä bravuurit ovat cupcaket ja kakut.

7. Mikä on kivoin kotityö? Pyykkääminen, järjestyksen vaihto. Entä kamalin? Ikkunoiden pesu-aina jää rantuja!

8. Lempiasiasi syksyssä?
Lehtien väriloiste, kynttilät, punaviini kynttilänvalossa, villasukat, melankolinen musiikki, keittoruoat alkavat maistua!

9. Biisi, joka saa sinut tanssimaan aina? Linkitä toki tähän! Muun muassa Daft Punk- Lose yourself to dance, Sebastian Ingrosso-Reload.

10. Järvi, joki vai meri?
Järvellä tulee vietettyä näistä eniten "aikaa", etenkin meidän kesämökin järjellä kalastaessa. Järvenrannan pohja on hieman mutainen, joten siinä ei tee mieli uida. Joessa sen sijaan tulee uitua. 
11. Suosikkipaheesi? Varmaan sarkastisuus ja kavereiden tapojen ja puheäänien matkiminen ja heidän jekuttaminen. Luulin jo hetken että olenko oikesti näin tylsä. :D Muistinkin että tuon Tukiaisen seuraaminen on varmaan oikeasti mun kaikkein suurin pahe. :D

Kysymykseni sinulle:


1. Mikä on kestohittisi, johon et ole vieläkään kyllästynyt jonka tunnet tavallaan olevan sinun kappaleesi?

2. Oletko sellainen, joka kerran tehtyään asian tietyllä tapaa ei voi muuttaa sen suorittamista toisenlaiseksi?

3.  Millä lailla fiilistelet talven ja joulun tuloa?

4. Pystytkö heittäytymään muiden mukaan, vaikka porukassa olisi muutama uusi tyyppi?

5. Mikä oli pienenä haaveammattisi? Onko se edelleen/käynyt toteen?

6.  Mitkä ovat lempi tuoksusi (ei hajuvesiä) ?

7. Tv-sarja, jonka juonikäänteet ovat aiheuttaneet halkomaan hiuksia, päästämään suusi laulamaan merirosvon lailla sekä pahimillaan päättäämään sarjan seuraamisen hetkeksi tai kokonaan?

8. Mitkä ovat kamalimpia eläimiä, miksi?

9. Jos saisit muuttaa maailmasta jotain, mikä se olisi?

10. Itsellesi tärkeintä elämässä on?

11. Jos sinulla olisi jokin erityinen osaaminen, mikä se olisi ja mitä sillä tekisit?

Haastan seuraavat:

Muutkin halukkaat saavat saavat tehdä seuraavan haasteen. Laittakaa linkkiä, jos vastaatte! :)